Miten hoivakotiin pääsee asumaan?

Hoivakodilla tarkoitetaan kotia, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Hoivakodissa asuva tarvitsee yleensä hoitajan välitöntä läsnäoloa ja apua.

Hoivakodeissa kaikille asukkaillemme tarjotaan oma huone sekä heidän tarvitsemansa hoiva ja palvelut. Henkilöstömme on läsnä ympäri vuorokauden ja varmistaa asukkaidemme turvallisen ja hyvän arjen. Meille on tärkeää tarjota virikkeellistä arkea ikääntyneen omien voimavarojen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. 

Hoitokotimme tarjoavat turvallisen ja kodinomaisen ympäristön, jossa asukkaat voivat elää mahdollisimman itsenäisesti mutta samalla saada tarvitsemaansa apua.

Palveluasuminen, eli yhteisöllinen asuminen tarjoaa turvallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Asukkaat voivat muuttaa yhteisöllisen asumisen palvelukotiin myös silloin, kun puoliso asuu ympärivuorokautisessa hoivassa. Yhteisöllisessä asumisessa asutaan omassa kodissa, mutta samalla pääsee nauttimaan laajasta palveluvalikoimasta ja yhteisön tarjoamista mahdollisuuksista. 

Yhteisöllinen asuminen palvelutalossa tarjoaa mm. esteettömät tilat, palveluita arkea helpottamaan, maittavaa ruokaa ja yhteisen ruokailutilan. Kaikilla asukkailla on oma asunto, jossa on myös pieni keittiö. Henkilökunta on paikalla yhteisöllisessä asumisessa klo 7-22 välisenä aikana.

Palvelukoti tarjoaa yhteisöllistä asumista, joka on itsenäisempää kuin ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen hoivakodissa. Palvelutalossa asiakkaan palvelun tarve on kevyempää eikä sisällä hoivaa yöaikaan. Yhteisöllistä asumista kutsuttiin aiemmin nimellä palveluasuminen. 

Hoivakodissa sen sijaan tarjotaan ympärivuorokautista palveluasumista. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa, jossa asiakkaalla on oma huone. Ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää hoidon ja huolenpidon myös yöaikaan.

Norlandian yhteisöllisen asumisen kodit on suunniteltu hereilläoloaikana tukea ja apua tarvitseville ikäihmisille, jotka arvostavat kodinomaisuutta ja monipuolisia palveluita virikkeellisessä ympäristössä. 

Moni omainen havahtuu, kun kotona asuminen on muuttunut turvattomaksi ja päivittäisten asioiden hoitaminen ei enää onnistu.

Omaisella saattaa olla muistin kanssa on ongelmia, lääkkeiden ottaminen unohtuu, ruokahalu on heikentynyt ja syöminen vähenee huomattavasti.

Hoivakotiin muutetaan usein suoraan omasta kodista, sairaalajakson myötä tai arviointi- ja kuntoutusjakson päätteeksi. Muutto ajankohtaistuu, kun toimintakyky tai muisti heikkenee liiaksi ja kotona asuminen käy turvattomaksi.

Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungille on kriteerit, jotka määrittävät palvelun myöntämisen perusteet.

Kun hyvinvointialueen vanhuspalvelut on saanut tiedon, että ikäihmisen on vaikea pärjätä omassa kodissaan, sen on tehtävä palveluntarpeen selvitys. Selvityksessä ikäihminen ja hänen läheisensä keskustelevat hyvinvointialueen ammattilaisen kanssa, minkälainen tuki ja minkälaiset palvelut ovat tarpeen.

Hoivakotiin pääsee, kun arvioidaan, että henkilö tarvitsee päivittäistä apua tai valvontaa, jota ei voida enää järjestää kotihoidon tai muiden palveluiden avulla, esimerkiksi hygienian, ulkoilun tai kaikkien päivittäisten toimintojen parissa.

Päivittäisiksi toiminnoiksi kutsutaan perusarjen asioita kuten wc-käynnit, hampaiden pesu, ruokailut, vaatehuolto jne.

Kun herää tarve ympärivuorokautisen asumisen tarpeesta, ota ensin yhteys paikalliseen sosiaali- ja terveyspalveluun tai hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin. Kun hyvinvointialue on saanut tiedon, että ikäihmisen on vaikea pärjätä omassa kodissaan, se tekee palveluntarpeen selvityksen. Kun selvitys on tehty, hyvinvointialueen työntekijä laatii ikäihmiselle asiakassuunnitelman.

Hoivakotiin hakeutuminen alkaa, kun otetaan yhteyttä paikalliseen sosiaali- ja terveyspalveluun. Omaisen kannattaa olla aktiivisesti yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin aloittaakseen arviointiprosessin.

Jos läheisesi saa jo palveluita, kannattaa olla yhteydessä myös palveluntuottajaan, he voivat edistää palvelutarpeen arvioinnin toteuttamista. Saat meiltä myös apua prosessin käynnistämiseksi, ota rohkeasti yhteyttä  asiakaspalvelu@norlandia.com

Palvelutarpeen arvioinnista on säädetty Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista määräävässä laissa. 

Hyvinvointialueen ikäihmisten palvelut vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. 

Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät.

Hoivakotiin pääsee asukkaaksi itse maksaen, palvelusetelillä tai hyvinvointialueen sijoittamana niin kutsutun ostopalvelusopimuksen kautta. Itse maksaen Norlandia hoivakodissa asumiseen voit hyödyntää kotitalousvähennystä.

Hoivakodissa asumisen kustannukset muodostuvat vuokrasta, hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin perimästä palvelumaksusta (tulosidonnainen) sekä henkilökohtaisista hankinnoista. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista eli niin kutsuttu asiakasmaksulaki ohjaa asiakasmaksuja ja määrää, että ympärivuorokautisen palveluasumisen eli hoivakodin asiakkaan käyttöön on jäätävä kuukaudessa 164 euron arvoinen käyttövara.

Hoivakodin asukas maksaa vuokran lisäksi henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatuotteet, puhelinliittymän ja muut henkilökohtaiset palvelut sekä tarvikkeet. 

Tulot vaikuttavat palveluasumisen maksuihin, mutta säästöt ja varallisuus eivät. Tuloista voi vähentää esimerkiksi edunvalvonnan perusmaksun sekä lääkärin määräämiä lääkkeitä ja ravintovalmisteita. Myös kotona asuvan puolison tulot voivat vaikuttaa maksuun. 

Hoitokotiin muuttaville on saatavilla erilaisia tukimuotoja, jotka voivat helpottaa asumisen kustannuksia. Ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen voi tapahtua palvelusetelillä, itse maksaen tai kunnan maksamana ostopalvelusopimuksen kautta.

Yksi yleisimmistä tukimuodoista on palveluseteli, jonka kunnan tai hyvinvointialueen ikääntyneiden asumispalvelut voi myöntää. Palveluseteli kattaa osan hoivakodin kustannuksista, ja sen arvo vaihtelee hyvinvointialueen ja asukkaan tarpeiden mukaan.
 
Lisäksi asukkaat voivat hakea Kelan asumistukea, erityisesti eläkkeensaajan asumistukea, joka auttaa kattamaan vuokran ja muiden asumiskustannusten osia. Kelan eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat myös bruttotulot ja omaisuus. Jatkuvan hoidon ja hoivan tarpeessa oleva eläkeläinen voi saada Kelalta myös eläkkeensaajan hoitotukea.

Itse maksetuista hoiva- ja siivouspalveluista voi tehdä verotuksessaan kotitalousvähennyksen.

Hyvinvointialueiden ikäihmisten asumispalvelut voivat osallistua hoidon kustannuksiin palvelusetelillä, joka myönnetään palvelutarpeen arvion perusteella. Esimerkiksi hoivakodissa setelillä voi usein maksaa hoitoa, hoivaa ja erilaisia tukipalveluita, muttei vuokraa. Hyvinvointialueet päättävät setelin arvon ja mitä sillä voi hankkia. Ikääntynyt voi itse valita, mistä palvelu hankitaan, kunhan hyvinvointialue hyväksyy palvelun tuottajan. 

Kun valitset Norlandian palveluntarjoajaksesi, sinun tarvitsee ainoastaan olla yhteydessä meihin ja me huolehdimme loput.

Jokaiselle asukkaallemme laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan omat toiveet asumiselle. Hoivakotiemme palvelut sisältävät terveydenhuollon palveluita, ruokailut, henkilökohtaisen avun ja sosiaalisen toiminnan.Ympärivuorokautinen hoiva: Koulutettu henkilökunta on paikalla 24/7 auttamassa päivittäisissä toiminnoissa.

Terveydenhuoltopalvelut: Lääkärikäynnit, lääkkeiden jakelu, fysioterapia ja muut terveyspalvelut.

Ruokailut: Päivittäiset ateriat, jotka ovat ravitsemuksellisesti tasapainotettuja ja mukautettavissa asukkaiden tarpeiden mukaan.

Henkilökohtainen apu: Apua pukeutumisessa, peseytymisessä ja muissa henkilökohtaisissa toimissa.

Sosiaalinen toiminta: Erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumia, jotka tukevat asukkaiden sosiaalista elämää ja hyvinvointia.

Norlandia Hoivakodeissa asukkaamme käyttävät omia henkilökohtaisia vaatteita ja tarvittaessa avustamme vaatteiden hankinnassa. Kauttamme on mahdollista hankkia helposti puettavia ja miellyttävän tuntuisi vaatteita. Asukkaamme käyttävät henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitettuja omia välineitä kuten hammasharjat, shampoot ja partakoneet. Asukkaillamme saa vapaasti olla myös oma puhelin tai tabletti käytössään.

Asukkaamme saavat sisustaa oman huoneen ja toivommekin asukkaalle muistoja tuttuina esineinä, valokuvina tai tavaroina omaan huoneeseen asumisen tueksi. Erityisesti muistisairaalle on tärkeää nähdä, kuulla ja tuntea tuttuja asioita ympärillään.

Hoivakotimme sijaitsevat yhteisöllisissä palvelukortteleissa, joissa sijaitsee Norlandian tai kunnallisia päiväkoteja. Kortteleissa eletään arkea ikäihmisten, lasten ja koirien kesken.

Lasten kanssa askarrellaan, luetaan, muistellaan, katsellaan tai vaikkapa istutetaan yhdessä kasvien siemeniä. Asukkaamme saavat osallistua yhteiseen tekemiseen haluamallaan tavalla. Henkilöstömme kannustaa ja motivoi osallistumiseen.

Koirat ovat mukana korttelien päivittäisessä arjessa yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkamme saavat rapsutella koiria yhteisissä hetkissä. Mahdollistamme myös esimerkiksi kaveri- tai työkoirien harjoittelua tiloissamme.

Yhteiset kävelyt koirien kanssa tarjoavat monelle asukkaalle mahdollisuuden nauttia koiran kanssa ulkoilusta. Asukkaat voivat myös tulla tapaamaan koiria koirapäiväkodin tiloihin ja seuraamaan koirien puuhia. Toiminta tarjoaa kaikille osapuolille iloista mieltä ja positiivisia kokemuksia. Koirien ja asukkaiden välille onkin syntynyt ystävyyssuhteita, ja koirat ovat aina odotettuja vieraita. Turvaamme aina asukkaidemme turvallisuuden yhteisissä hetkissämme.

Norlandia hoivakodeissa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneita lähihoitajia, hoiva-avustajia sekä sairaanhoitajia. Hoivakotiemme puhtaudesta huolehtivat omat kodinhuoltajamme. Lisäksi kortteleissamme työskentelee fysioterapeutti, sosionomi, geronomi tai viriketoiminnanohjaajia, riippuen asiakkaiden tarpeesta sekä hyvinvointialueiden vaatimuksista. Yksikön johtaja on aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut vähintään kahden vuoden työkokemuksen omaava henkilö.