Asiakastarina: Paavo Kauhanen muutti Norlandia PuijonUppeen hoivakotiin pitkän sairaalajakson jälkeen

Kun elämä muuttuu, rakkaus pysyy


Maija kertoo hoivakotiin muuttamisen olleen lopulta helpotus, vaikka sen edessä oli surua ja luopumisen tunteita. Paven sairaudet, Parkinsonin tauti ja afasia, teki lopulta kotihoidosta mahdotonta, ja oli aika etsiä paikka hoivakodista. 


Heidän tyttärensä avusti sopivan paikan löytämisessä. Onni oli, että paikka löytyi nopeasti ja vieläpä läheltä Maijan kotia, joten hän voi vierailla päivittäin. Ja intohimoiselle kiekkomiehelle hoivakodin sijainti aivan jäähallin lähellä oli pelkkää plussaa.


”Tärkeintä on, että Pave saa hyvää hoitoa ja on turvassa”


Hoivakotiin muutto on muuttanut pariskunnan elämän täysin – Maija viettää päivät hoivakodissa, mutta iltaisin koti tuntuu tyhjältä. Vaikka ikävä on läsnä, hän tietää tehneensä oikean ratkaisun.

 ”Kotona mietin usein, etten pystyisi hoitamaan Pavea niin hyvin kuin täällä tehdään.”


Kun Pavelta kysytään, mikä hoivakodissa on parasta, hän katsoo vaimoaan ja vastaa lyhyesti ja lämpimästi: ”Sinä.”


Ensivaikutelma hoivakodista oli hyvä. Ilmapiiri oli kodikas, ja Pave on kertonut olevansa tyytyväinen saamaansa hoitoon. ”Toki aina on myös asioita, joita pitää kehittää, mutta tärkeintä on, että hoivakodissa Pave on turvassa ja saa tarvitsemaansa apua”, Maija sanoo.

”Voin suositella PuijonUppeen hoivakotia muillekin”. 


Arkea turvallisessa ympäristössä


Maija iloitsee siitä, että Paven vointi on kohentunut hoivakotiin muuton jälkeen. Ruoka maistuu paremmin, ja paino on noussut sairaalahoidon jälkeen. Hoivakodin modernit ja toimivat tilat tukevat hyvää hoitoa.


Paven hoivassa Maija haluaa olla aktiivisesti mukana – hän huolehtii esimerkiksi parranajosta ja pienistä arjen asioista. ”Se on minulle tärkeää, sillä haluan pitää kiinni meidän yhteisestä arjestamme niin paljon kuin mahdollista.”


Omaisten illoista Maija on saanut vertaistukea ja solminut jopa uusia ystävyyssuhteita muiden omaisten kanssa.


Elämänlaatua ja yhteisöllisyyttä


Vaikka Maijan mielestä hoivakodissa vallitsee välillä myös kiireen tuntua, Maija arvostaa henkilökunnan ammattitaitoa ja välittävää otetta. Maijalle tärkeää on, että viriketoimintaa, kuten yhteislaulua, voisi lisätä. Erityisesti Maija toivoo, että kinestetiikan käyttöä hoitotyössä kehitettäisiin ja henkilökunta saisi siihen lisää koulutusta.

”Tärkeintä on, että Pave saa hyvää hoitoa ja on turvassa”